Kuinka luodaan edellytykset houkuttelevalle ja elinvoimaiselle alueelle? Mitä tarvitaan siihen, että paikasta muodostuu sellainen, että ihmiset voivat siellä elää, asua, luoda työpaikkoja ja myös kasvua? Alueiden roolia pohjoismaisessa yhteistyössä käsiteltiin eri kanteilta Kristiinankaupungissa lauantaina 28.6. järjestetyssä seminaarissa, johon osallistuivat Alekserista sekä Heli että Jarkko. Seminaarin järjestivät Kristiinankaupungin Pohjola-Norden, Pohjoismainen tiedotustoimisto Vaasassa ja Norjan suurlähetystö.
Mediakuvalla on merkitystä, ja alueen toimijat voivat KSF Median toimitusjohtaja Barbro Teirin mukaan osaltaan itse rakentaa sitä. Sisällön pitäisi olla omaleimaista, uskottavaa ja aitoa. Kysyntää tulee olemaan toisaalta paikalliselle ja toisaalta globaalille journalistiikalle. Perinteisen journalismin lisäksi tarvittaisiin uudenlaisia paikallisen tason alliansseja median, yritysten sekä julkisten ja poliittisten organisaatioiden kesken. Tämä vaatii journalistisen tehtävän uudelleenarviointia: painopiste siirtyy yhteiskunnallisesta valvontatehtävästä enemmänkin yhteiskunnan rakentajaksi, joka antaa asioille mahdollisuuksia.
Yhteistoimintaa – ei yhteistyötä – painottaa UpCode Oy:n toimitusjohtaja Sture Udd. Yhteistoiminta ei tapahdu erillisissä yhteistyöelimissä, joihin valitaan niitä, joilla ei ole muuta tekemistä. Hän nostaisi yhteistoiminnan osaksi organisaatioiden normaalia toimintaa, joka kohdistuu kaikkeen, mitä tarvitaan uusien edellytysten luomiseksi alueilla. Itselleen rohmuaminen ei enää auta aluepolitiikassa, vaan sen sijaan tulisi keskittyä siihen, miten luodaan uusia taloudellisia mahdollisuuksia, uutta taloutta.
Tasapainoista alueellista kehitystä Norjassa esitteli suurlähettiläs Jørg Willy Bronebakk. Koko Norja on pyritty saamaan käyttöön hajauttamalla koulutusrakenteita ja valtion toimintaa eri puolille maata sekä tukemalla ja elvyttämällä paikallista kulttuuria. Suomen ja Ruotsin välisen yhteistyön mahdollisuuksia linjasi suurlähettiläs Anders Lidén. Maailmanlaajuisesti katsottuna meillä on yhteinen toimintakulttuuri, jossa sopimukset pidetään ja kerrotaan, mitä ajatellaan. Yhteistyötä Pohjanlahden yli voidaan kehittää, missä auttaisi, jos Pohjoismaiden välisistä rajoista päästäisiin eroon. Myös asioiden ajaminen EU:ssa vaatisi Pohjoismaiden välistä yhteistyötä. Läntisen Suomen linkkiä EU:hun vahvistaa Brysselissä toimiva Länsi-Suomen EU-toimisto, jonka johtaja Kjell Nybacka kertoi, millaisia painopisteitä täkäläisille alueille on valittu: energiatutkimus ja -politiikka, kybertutkimus, elintarviketuotanto ja maatalous, metsä.
Kulttuurin aseman kehityksen veturina esitteli Svenska Kulturfondenin valtuuston puheenjohtaja Wivan Nygård-Fagerudd. Kulttuuritoiminnan voidaan osoittaa hyödyttävän myös taloudellisesti, vaikkakin sen ensisijainen anti onkin sisäinen pääoma – ajattelun stimulanssi, jota se ihmisille antaa. Kulttuuri on osa kestävää kehitystä. Sen tärkeä osa on paikallinen taide, jonka voi nähdä hyvän taiteen perustana. Toisaalta kulttuuriyhteistyö voi osaltaan auttaa myös toimimaan rajojen yli.
Seminaari muistutti paikallisten yritysten ja muiden toimijoiden merkityksestä alueen kehittymisessä. Elinvoimaiselta alueelta löytyy ihmisille elämisen edellytykset: työ, koulutus, hoito, kulttuuri – sujuva toimintaympäristö. Myös alueellisen yhteistoiminnan käytänteet ja mahdollisuudet sekä niihin liittyvien raja-aitojen ylittämisen tarpeet nousivat mieleen. Informaatiolle ja sen hallinnalle lankeaa tärkeä rooli alueen sisäisten rakenteiden muotoutumisessa ja prosessissa, jonka kautta eri paikat yhdessä elvyttävät alueitaan.
Pohjola-Norden löytyy Internetistä täältä. Länsi-Suomen Eurooppa-toimiston sivustolta täältä voi tilata myös maakunnan toimijoille tarkoitettuja EU-tiedotteita (kohta EU-tiedotus).